Finnisch Deutsch Ende, Schluss

Deutsch	Finnisch	Kategorie	Typ
Ende, Schluss, Rest	loput
▶ Ende n	päättyminen, loppu		Substantiv
▶ Ende	päin		Substantiv
▶ Schluss m	päättyminen		Substantiv
▶ Ende	loppu, lopun, loppua, loppuja		Substantiv
▶ Ende n	pää		Substantiv
Schluss, Ende, Spitze, Oberteil	pääty, päädyn
Ende, Schluss, Entscheidung, Vorsatz, Absicht	päätös
aus (es ist zu Ende)	on lopussa
Ende, Kopf	pää, -n, -tä, päitä
am Ende, Ende...	lopussa
Ende September	syyskuun lopussa
unteres Ende	alapää
Ausgang m (Ende)	loppu
am Ende sein	loppua		Verb
Ende, hinterer Teil	perä, -n
zum Schluss, zuletzt	lopuksi
der Schluss, der Abschluss	päättyminen
Ende, hinterer Teil	perä
der Schluss; das Aufhören	loppuminen
das Ende vom Lied	laulun loppu
enden, zu Ende gehen	loppua, loppuu, loppui, loppunut (1) (vain 3. pers.)
zu Ende gehen, enden	päättyä, päättyy, päättyi, päättynyt (1) (vain 3. pers.)
bis Ende des Weges	tien päähän saakka
bis ans Ende der Welt	maailman ääriin
das war das Ende vom Lied	se oli leikin loppu
das muß ein Ende haben	tästä täytyy tulla loppu
Ende gut, alles gut.	Loppu hyvin, kaikki hyvin.		Redewendung
das war das Ende vom Lied	se oli lorun loppu
Ende gut alles gut	lopussa kiitos seisoo
zu Ende sein/gehen; aufhören	loppua
einen Schluss ziehen, abmachen, bestimmen	päätellä
das ist der Anfang vom Ende	tämä on lopun alkua
Schlüsse ziehen transitiv Beispiel: Aus Liisas Miene konnte man den Schluß ziehen, daß sie enttäuscht war.	päätellä Beispiel: Liisan ilmeestä voi päätellä, että hän oli pettynyt.		Verb